Kello 21.20 Aamulehden painamisen alkuun on pari tuntia. Pitkänokkainen kettu katselee meitä puupinon vierestä, ehkä hiukan kummissaan. Energiapuun pino on vasta parturoidulla Tampereen Sarankulman painotalon naapuritontilla, jolle nousee uusi painotalo koneineen päivineen vuoden 2013 alkuun mennessä.

Kävin pienen analyytikkojoukon kanssa osallistumassa Aamulehden Matkalle Aamuun, elämysmatkalle päivälehden syntyyn ja jakeluun. Kuuntelimme päivällä toimituksen pohdinnat etusivun jutuista, vaihdoimme päätoimittaja Jorma Pokkisen kanssa ajatuksia lehden perusteellisesta uudistamisesta lokakuussa ja teimme hyviä ja huonoja uutistyön päätöksiä simulaatiopelissä. Kiinnostavin kysymys oli kuitenkin jo ennakkoon tiedossa: miksi ihmeessä Alman pitää investoida sanomalehden painamiseen, näinä e-aikoina? Kysymykset ovat olleet sijoittajatapaamisissa pitkin kevättä tiukkoja ymmärrettävästä syystä: 50 miljoonaa euroa on merkittävä summa rahaa. 

Alman paino- ja jakeluyksikön johtajan Liukkaalan Helvin vastaukset analyytikoiden kysymyksiin riisuivat mystiikan verhon selkeän asian edestä. Kysehän on vanhenevan paino- ja postitustekniikan välttämättömästä päivittämisestä, korvausinvestoinnista.

Aikakoneeksi ristityllä painohankkeella siirretään monen almalaisen sanomalehden painaminen kerralla oikealle aikavyöhykkeelle, kustannustehokkaasti, laadukkaasti ja ekotehokkaasti. Ja edelleen Aamulehden, Kauppalehden ja monen muun päivälehden lukijat saavat lehtensä ajoissa luettavaksi, mikäli jakajaksi ei satu hiukan tohelompi elämysmatkailija (härmäläläiset, anteeksi koko porukkamme puolesta, jos lehtenne ei löytynytkään aamulla sieltä mistä piti).

Silti, painoinvestointi kohotuttaa sijoittajankin kulmakarvoja. Jonkinlainen perusodotus tuntuu olevan se, että näinä aikoina rahaa pitäisi laittaa kiinni vain verkkomedian alustoihin, maksujärjestelmiin ja sovelluksien kehittämiseen lukulaitteille. Siksi myös painettuun sanomalehteen uskominen vaikuttaa monesta vastavirtaan uimiselta.

Itselleni painoinvestointi, ennen ja jälkeen sen hetken kun Alman hallitus asiasta päätti, on ollut hyvä tilaisuus arvioida median murrosta, etenkin sen aikataulua.  Joillekin tulevaisuus on vain ja ainoastaan sähköisenä läsnä jo tänään, ja hyvä niin. Kokonaisuus näyttää kääntyvän kuitenkin hitaasti. Kymmenen vuotta sitten media oli ollut netissä jo vuosia, silti lehtiä luetaan nyt lähes samaan tahtiin kuin ennen. Alman painohankkeen on laskettu kannattavan kymmenen vuoden takaisinmaksuajalla nykytuotteilla. Sinä aikana en usko löytyvän jokalukijalle riittävän hyvää ja mukavaa lukulaitetta, joka vaikkapa Tampereen Härmälässä veisi laatikosta lehren. 

Kettusuku saa siis katsella vielä pitkään yöllistä jakeluliikennettä Sarankulmassa. Voi tosin olla että dieselin pörinästä osa on vaihtunut hybridin hurinaan, ja hyvä niin.

Rauno Heinonen

PS. Helsingin ytimestä, ratapihan ja Finlandiatalon välistä löytyy toinen tontti, jota almalaiset kiinnostuneena silmäilevät. Toimitalon suunnittelu käynnistyy kesän jälkeen, luvassa on uuden ajan mediayhtiön näköinen ja oloinen rakennus.

Kirjoittaja on Alman viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja.