Tampereen Koskipuisto oli vapunpäivänä kuin karkuun lähtenyt kaatopaikka. Suomen viehättävimmässä kaupungissa, Tammerkosken äidinkasvoilla sottu on kuin viiden sentin finni nenänpäässä.

Aamulehti tietenkin raportoi asiasta. Kaupungilla on 15 000 työntekijää, siisteyskampaja ja kunnallispoliittista mielipidettä joka lähtöön, mutta maailmanlopun malli vain tuli. Millään ei ole mitään väliä. Kukaan ei vastaa mistään.

Perinteisesti sanomalehti raportoi. Tulevaisuuden sanomalehti voi tehdä entistä enemmän ilmestymisseudullaan hyvää. Ihan oikeasti toimia.

Hyvän ei tarvitse olla pelkästään sellaista kuin Aamulehden linjassa mainitaan: "Pirkanmaan tärkein viestintäväline ja puolestapuhuja." Kun puhe ei auta -ainakaan puhe jälkikäteen - tarvitaan tekoja.

Tulevana vappuna Aamulehti organisoi heti vappuaaton yönä tai huurteisina aamutunteina siivoustalkoot. Jos kukaan muu ei innostu, minä menen. Uskon ja luotan, että en ole yksin. Heräte tarvitaan. Lupaan soittaa herätyskelloja.

Sanomalehden tulevaisuus turvataan teoilla, ei katsomosta huutelemalla. Mitä enemmän ratkaisemme arjen ongelmia ja oikeasti teemme käytännöllistä hyvää, sitä enemmän ilmestymisalueemme uskoo tarpeellisuuteemme.

Alman lehdillä on jo nyt hienoja kampanjoita. Harva niistä rasittaa yhtä vähän lehtitaloa kuin Aamulehden suvaitsevaisuus-stipendit. Pienen pohjarahan turvin jo toistakymmentä vuotta Pirkanmaan jokaisen yläkoulun jokaiseen luokkaan on jaettu yksi stipendi. Oppilaat valitsevat, Aamulehti rahoittaa.

Kun stipendi jaetaan koulujen kevätjuhlissa, Aamulehti on ajatuksena mukana joka paikassa. Oikeat arvot korostuvat. Valinnan perusteet ovat luotettavuus, rohkeus ja inhimillisyys.

Uskokaa tai älkää, sellaisia oppilaita löytyy. Ehdokkaista ei ole pula.

Yhteistyöllä pystymme kehittämään koko maahan sanomalehtien mielikuvaa muokkaavia kampanjoita. Mtv:n Suomi Areenan ei välttämättä tarvitse olla median näkyvin tempaus. Me osaamme ja pystymme.

Nyt kuulen, miten toimituksissa nousee jupina: Ei kuulu meille, ei ole aikaa.

Tulevaisuuden turvaamiseen pitää aina olla aikaa. Työmme muuttuu, sanomalehti sen mukana yhä läheisemmäksi. Hyväntekijää tarvitaan aina.

Sikäli kuin oikein kuulin ja suunnilleen sinne päin muistan, jo 70-luvulla Tampereen yliopiston taistolaisjoukko maalaili lehdistölle uutta tulevaisuutta. Eikös meidän marxilaisen lehdistöteorian mukaan pitänyt olla agitaattoreita ja organisaattoreita?

Marxilaisia ei juuri enää näy, mutta kyllä heidän ajatuksessaan itu oli. Tehdään enemmän hyvää, vähemmän politiikkaa.

Jorma Pokkinen

Kirjoittaja on Aamulehden päätoimittaja

Alma, kuten moni mediayhtiö, tavoittelee samanaikaisesti sekä nykyisten tuotteiden ja palveluiden voimakasta uudistamista että toiminnan merkittävää tehostamista. Ja tietenkin hakee uutta kasvua. Alman tapauksessa suunnaksi on viitoitettu digitaaliset palvelut.

Takana on nelisen kuukautta diversolaisena. Alkuvuosi on keskitytty odotusten konkretisointiin, organisointipohdintaan ja ennen kaikkea priorisointiin, tekemistä unohtamatta. Selvää on, että tänä vuonna tullaan näkemään raflaavia kasvulukuja muun muassa verkkokaupassa, mobiilipalveluissa ja digitaalisessa markkinoinnissa. Digitaaliselle palvelu- ja kehitysyksikölle siis riittää töitä! Ja priorisoitavaa, sillä kaikkea ei voi tehdä heti, vaikka kuinka me hätäisimmät haluaisimmekin.

Liikkeelle lähdemme seuraavilla askelmerkeillä:

I. Verkkokävijäliikenteen ohjaus
Alman verkkopalveluissa käy viikoittain yli 5 miljoonaa vierailijaa ja yhteensä ne tavoittavat lähes 70 % 15 - 69 vuotiaista suomalaisista. Hyödyntämällä tehokkaasti tyhjiä mainosnäyttöjä omien palveluidemme markkinointitarpeisiin sekä kuluttajia palvelevilla, kiinnostavaa sisältöä esille nostavilla näkyvyysratkaisuilla, pystymme entisestään kasvattamaan palveluidemme kävijämääriä ja -laatua sekä palveluidemme parissa vietettyä aikaa.

Sokkona on kuitenkin vaikea suunnistaa. Ja perille on hankala löytää ilman selvää käsitystä mitä on etsimässä. Niinpä ensin panostamme analytiikkaan ja kävijäliikenteen tavoitteiden kirkastamiseen. Laadimme myös pelisäännöt tyhjien mainosnäyttöjen hyödyntämiseen ja aloitamme palvelukohtaisesti näkyvyysratkaisujen suunnittelun ja optimoinnin.

II. Verkkomainonnan uudet tuotteet
Kohdennettu ja tulospohjainen mainonta kasvattavat osuuttaan digitaalisessa mainonnassa. Automatisoidusta verkosto-ostamisesta tehdään jo kokeiluja. Nämä uudet verkkomainonnan tuotteet vaativat asiantuntemusta ja kokemusta inventaarinhallinnasta, kampanjoiden monitoroinnista ja optimoinnista sekä raportoinnista teknisen ymmärryksen ja kohderyhmäosaamisen lisäksi.

Olemme rakentamassa Diversoon uutta verkkomainonnan ryhmää, jonka tehtävänä on Alman verkkopalveluiden verkostotuotteiden (esim. kohdennettu ja tulospohjainen mainonta) tuotteistus ja myynti sekä verkkomainonnanhallinnan palvelutason parantaminen ja toiminnan kehittäminen.

III. Verkkokauppa
Verkkokauppa kasvoi viime vuonna 10 % yli 10 mrd euroon. Matkailu on edelleen ylivoimaisesti suurin tuoteryhmä yli 3,6 mrd eurolla, mutta raflaavimmat kasvuluvut nähtiin rahoituspalveluissa, elintarvikkeissa ja lahjakorteissa. Joulumyynnin kasvu verkossa ylitti kaikki odotukset, eikä kasvulle odoteta loppua.

 Verkkokauppiaat hakevat hakupalveluiden rinnalle uusia ratkaisuja kävijöiden kalasteluun. Tarpeita on sekä brändimainonnalle että taktisempiin ratkaisuihin. Tähän huutoon kehitämme uusia tuotteita ja palvelukonsepteja. Kasvava verkkokauppa tarjoaa myös mahdollisuuksia uusiin tulolähteisiin.

IV. Kehitystarpeiden kartoitus ja priorisointi käytettävyys- ja teknologiaryhmille
Diverson yhtenä tehtävänä on toimia Alman verkkopalveluita palvelevien keskitettyjen toimintojen kotina. Liiketoimintayksiköiden kanssa käytyjen keskusteluiden pohjalta työstetään parhaillaan etenemissuunnitelmaa käytettävyyteen ja teknologiaan liittyvillä alueilla.

Elämän digitalisoituminen ja teknologian kehitys tarjoavat huikeita mahdollisuuksia. Vanhaa viisautta taipumuksesta yliarvioida muutokset lyhyellä aikavälillä ja aliarvioida ne pitkällä aikavälillä on hyvä kuitenkin pitää takaraivossa. Diversolaisten jalat pysyvät tukevasti maan kamaralla seuraamalla ja kehittämällä yksikön omia kuluttajapalveluita. Digitaaliset palvelut vaativat jatkuvaa palvelukehitystä (valmista ei tule koskaan), panostuksia ja luovuutta kävijöiden hankintaan eli markkinointiin ja myyntiin sekä usein myös uudenlaista asiakaspalvelua.

Tekemistä, mutta ennen kaikkea intoa, piisaa!

Minna Nissinen
 
Kirjoittaja on Alma Diverson johtaja.

Olemme työskennelleet paino- ja jakeluyhtiö Alma Manu Oy:n toimitusjohtaja Helvi Liukkaalan kanssa tiiviisti yhdessä viimeisen 12 kuukauden aikana.  Viime keväänä urakoimme kasaan painokoneen hankintasopimusta manroland AG:n kanssa ja heti sen jälkeen oli Ferag AG:n postituslaitteistön vuoro. Olin siinä käsityksessä, että olen mukana ostamassa elämäni ensimmäistä ja todennäköisesti myös viimeistä painokonetta. Olin kuitenkin väärässä, muste ehti hädin tuskin kuivua sopimuksissa, kun jouduimme manrolandin konkurssin seurauksena jo vuoden vaihteessa palaamaan neuvottelupöytään. Nyt teemme töitä varmistuaksemme, että Aikakone 2013 -projekti toteutuu alkuperäisen investointipäätöksen raameissa niin kustannusten kuin aikataulun osalta.

Manroland-episodi on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, että kellosepän tarkkuudella työstetyistä suunnitelmista ja sopimuksista huolimatta ei voi tietää milloin ilmaantuu sellainen ennakoimaton tuntematon tekijä, joka pistää pakan kerralla sekaisin. Muistamme myös karvaasti kuinka viime hallitusneuvottelut toivat puun takaa arvonlisäveron, joka yhdessä edelleen jatkuvan yleisen taloudellisen epävarmuuden ja kasvavien kustannuspaineiden kanssa tekee tilanteesta haastavan.

Vaikka viimeiseen 12 kuukauteen mahtuu joukko epämiellyttäviäkin yllätyksiä, on tullut myös rohkaisevia onnistumisia. Strategiamme mukaisesti olemme kyenneet ottamaan merkittäviä kasvuaskeleita muun muassa Tšekin ja Baltian tuoreiden yrityskauppojen muodossa, ja myös keskeiset verkkopalvelumme ovat menneet vauhdilla eteenpäin. Vaikka digitaalisen liiketoiminnan kasvun tukemiseen muodostetun Alma Diverson rooli ja organisaatio ovat vasta hahmottumassa, tulee sillä olemaan oma tärkeä tehtävänsä uusia onnistumisia haettaessa.

Viime syksy oli hämmentävä erilaisten keskittämis-, yhdistämis- ja fuusiosuunnitelmien keskellä. HR- ja talousorganisaatiot tiivistyivät konsernitasolle, muodostimme Alma Aluemedian, ja tämän vuoden lopulla konserniyhtiöiden määräkin on merkittävästi alempi. Yksilötasolla tarve toiminnan tehostamiseen ja kustannussäästöihin ei aina ole helposti hahmotettavissa. Nämä muutokset liittyvät kuitenkin myös erään keskeisen menestystekijämme, ketteryyden, ylläpitämiseen. Isompiin kilpailijoihin verrattuna kykenemme pääsääntöisesti reagoimaan, päättämään ja liikkumaan nopeammin. Menestymisemme kannalta on myös olennaista, uudistummeko ennakoiden vai teemmekö muutokset vasta tilanteen pakottamana.

Vaikka tulevaisuus tietysti aina on vähän sumea ja yllätyksellinen, olemme kuitenkin käytettävissä olevalla näkyvyydellä menossa ehdottomasti oikeaan suuntaan. Tulevat kamppailut ratkaistaan myös omalla asenteellamme. Pessimismille ei ole sijaa, ja joku nokkela onkin todennut, että ”eihän tämä kuitenkaan onnistu, on yritetty jo aikaisemminkin” -tyyppiset lausumat osoittavat, että pessimismi on puhdasta pelkuruutta. Pessimisti osuu negatiivisissa ennustuksissaan kohdalleen vain noin 4 % tapauksista.

Ainoastaan optimistit kykenevät luomaan ja saamaan uutta aikaiseksi.

Mikko Korttila

Kirjoittaja on Alma Median lakiasiainjohtaja.

Olen luullut, että ympäristöasioita on pidetty liiketoiminnan kannalta pehmeinä arvoina, mutta viimeaikaisten kokemusteni ja erilaisten seminaaritietoiskujen jälkeen olen alkanut epäillä, että asia on sittenkin muuttumassa. 

Palavereissa, seminaareissa ja muissa tilaisuuksissa saadun hyvän kofeiini- ja hiilihydraattitankkauksen ohella minulle on tarttunut myös uutta tietoa yritysten vastuullisuuden ja vastuullisen sijoittamisen tärkeydestä tämän päivän menestyvän liiketoiminnan edellytyksenä. Onko siis niin, että ympäristöasioista huolehtiminen ei enää ole pakollista jokailtaista hampaidenpesua, vaan se koetaan jo aidosti mahdollisuudeksi, johon tartutaan ilman pakkoa? 

Muutama päivä sitten käydyssä Alma Median yhtiökokouksessa eräs osakkeenomistajan puheenvuoro sai minut ja kollegani nostamaan peukkumme ja hymyilemään leveästi. Alman pitkäjänteinen ja aktiivinen panostus ympäristöasioissa sai vihdoin konkreettista kiitosta omilta sijoittajiltamme, ja sitä arvostetaan yrityksen lisäarvon tuottajana, ainakin puheenvuorosta päätellen. Työ on siis teettänyt tulosta.

Ne monet almalaiset, jotka ovat olleet aktiivisesti mukana konsernin ja sen yksiköiden ympäristöprojekteissa, saavat nyt taputtaa itseään olalle. Ympäristövastuumme ja Kestävä media -ohjelma on puhutellut sijoittajaa.

Lisää taputtelun aihetta tulee myös siitä, että Alma Median teettämän pioneerihankkeen, eli suuren ympäristötutkimuksen, tulokset ovat keränneet maailmanlaajuista huomiota ja kiinnostusta. Jäävuoren huippuna voidaan mainita, että meidät on pyydetty mukaan maailman suurimmille printtimediamessuille Drupaan kertomaan tutkimuksestamme.

Edellä mainittujen asioiden perusteella voisin jopa väittää, että Alma Media on onnistuneesti lanseerannut, ehkä sen ensimmäisen aidosti globaalin ja kansainvälisen tuotteen, Kestävän median. Ja mikäs sen hienompaa suomalaiselle mediayritykselle kuin se, että sen itse tuottama tieto lähtee elämään myös Itämeren toisella puolella.

Henry Grönfors

Henry Grönfors on toiminut Alma Median konserniviestinnässä yritysvastuuharjoittelijana tammikuun 2012 loppupuolelta asti. Omien sanojensa mukaan hän on päässyt yliopiston teoreettisesta tyhjiöstä tekemään asioita, jotka ihan oikeasti tulevat käsin kosketeltaviksi tai ainakin luettaviksi.

Onneksi maailmassa on edes vähän pysyvää. Sellaista oli puhtaimmillaan Ilkka-lehden otsikko presidentinvaalien jälkeisenä tiistaina: "Etelän media vei ääniä. Vaalitaktikointi vei Väyrysen mahdollisuudet."